Yhteistä arvoa luomassa

kestava_johtajuus

Yhteisestä arvosta (shared value) puhutaan paljon mutta miten sitä oikein voisi lähteä rakentamaan? Alla muutama esimerkki. Teksti on ote pian julkistettavasta Kestävän Johtajuuden kirjasta.

Kestävä liiketoiminta innovoidaan yhdessä!

Vuosina 2011–2012 työskentelin erään suuren IT-alan yrityksen johtajana vastuullani innovaatiot ja yritysvastuu. Aluksi täysin erillisiltä näyttävät kokonaisuudet osoittautuivat ratkaisuksi kestävän liiketoiminnan rakentamisessa. Miten saisimme aikaan innovaatioita, jossa kaikki voittavat: talous, henkilöstö, asiakkaat, ympäristö ja yhteisöt? Reittejä tähän matkaan voi hakea omista tarpeistamme, vahvuuksiemme hyödyntämisestä ja uuden osaamisen etsimisestä.

Win, win ja vielä kerran win

Ensimmäiset konkreettiset innovaatioaihiot saivat alkunsa omista tarpeistamme. Halusimme saada henkilöstömme kirjaamaan työmatkansa, jotta saisimme oikeaa dataa arvioiden sijaan. Kirjaustavan pitäisi olla helppo ja mielellään myös hauska. Miten taas tukea uutta älykkään työn malliamme palveluilla ja työkaluilla? Satunnaisten kohtaamisten kautta molemmat teemat saivat ilmaa siipien alle ja kehitys pääsi vauhtiin.

Omien tarpeiden lisäksi kestävän kehityksen innovaatioaihioita voi löytyä myös vahvuuksien kautta. Mitä sellaista osaamista, tuotteita tai palveluita löytyy, jota voisi hyödyntää jossain muualla? Miten löytäisi uuden näkökulman nykyisen tilalle ja ehkä pienin muutoksin soveltaa sitä johonkin yhteiseen hyvään?

Yrityksen yksi vahvuuksista oli erilaisten digitaalisten karttojen ja niihin liittyvien palvelujen rakentaminen. Alustat ja palvelut ja eritoten innovatiivinen tiimi olivat jo olemassa. Miten voisimme hyödyntää tätä?

Yhden ympäristönsuojeluun erikoistuneen järjestön edustaja kertoi, että he saavat usein puheluja aktiivisilta kansalaisilta erilaisista luonnon tärvelyyn liittyvistä havainnoista. Miten hyödyntää tehokkaammin tätä ihmisten hienoa välittämistä? Siitä kehkeytyi ajatus: voisimmeko rakentaa järjestelmän ympäristörikkeistä kertomiseen karttapalvelujamme hyödyntäen? Kansalaiset voisivat raportoida havainnoistaan mobiililaitteellaan, samalla paikallistaen ongelmakohdan viranomaisille ja järjestöille. Tiedot siirtyisivät suoraan asiasta vastaavalle organisaatiolle, jolloin heidän töidensä organisointi helpottuisi ja nopeutuisi. Saisimme samalla visuaalisen selkeän kokonaiskuvan ympäristöongelmien esiintymisestä ympäristössä. Palvelun toimittava yritys saisi tästä uutta liiketoimintaa, mutta hyödyntäen myös jo olemassa olevaa järjestelmää. Palvelun rakentaminen olisi näin edullisempaa kuin täysin uuden palvelun rakentaminen. Esimerkki WIN-WIN-WIN –palvelusta? Ideatasolla tuntui siltä mutta juuri sillä hetkellä luonnonsuojelujärjestöllä ei ollut mahdollisuuksia tähän hankkeeseen.

Muutama vuosi sitten partiolaiset kiersivät järviä mukanaan Luonnonsuojeluliiton tekemät kyselypohjat, joilla selvitettiin järvien puhtautta. Kertyneestä materiaalista rakennettiin sen hetken analyysi järvien puhtaudesta. Voisimmeko rakentaa tämän vahvuuden varaan järjestelmän, jossa kaikki muutkin kansalaiset voisivat kirjata omia havaintojaan? Hyötyjä syntyisi useasta eri näkökulmasta liittyen tiedon visualisointiin, analysointiin, ongelmien ydinsyiden selvittelyyn, tiedon hyödyntämiseen, kansalaisten aktivointiin. Ja jälleen kerran myös uutta liiketoimintaa palvelun tarjoajalle. Saisimmeko tästäkin WIN-WIN-WIN projektin?

Suomen Lasten ja Nuorten Säätiön kanssa ideoimassamme nuorten taloustaitoihin liittyvässä hankkeessa pääsimme jo lähelle sitä, miten vahvuuksien hyödyntämistä voisi myös soveltaa monien eri organisaatioiden kanssa. Päätavoitteenamme oli taloustaitojen parantaminen nuoria inspiroivan pelin avulla. Hankkeessa voisi useampi yritys hyödyntää omia vahvuuksiaan. Pankki- ja vakuutusalan toimijat voisivat lisätä peliin omaa osaamistaan ja materiaaliaan taloustaidoista ja sekä niiden huonon hallinnan kuin myös yllätyksellisten tilanteidenkin tuomista riskeistä. Opetusalan toimijat taas voisivat tuoda peliin pedagogisen näkökulman. Projektiin kuuluu myös peli- ja IT-palvelutalojen osaamiseen istuvat suunnittelu, johtaminen ja itse pelin rakentaminen ja ylläpito. Näin myös IT-talolle olisi mahdollisuus kerryttää oppia ja osaamista siitä, miten pelillisiä elementtejä voisi kytkeä osaksi palveluitamme. Tämän lisäksi tässä hankkeessa olisi myös monia muita IT-talolle arvoa muodostavia näkökulmia, esimerkiksi mahdollisuus rakentaa uudenlaista yhteistyötä useiden eri asiakasorganisaatioiden kanssa. WIN. WIN ja vielä kerran WIN mahdollisuus.

Edellä mainitut olivat esimerkit vahvuuksien tai tarpeiden hyödyntämisestä kun etsitään juuri itselle sopivaa tapaa lähteä rakentamaan yhteisen arvon innovaatioita. Uskon, että parhaimmat ideat löytyvät usein omalta henkilöstöltä kun motivoi heidät ideoimiseen.

Mm. Google antaa jokaisen työntekijänsä käyttää 20% työajastaan uuden ideoimiseen. Voisivatko yritykset antaakin henkilöstön käyttää osan työajastaan uuden ideoimiselle, mutta yleisen ideoinnin sijasta kohdentaa sen jaetun arvon ratkaisuihin? Miten omaa tai tiimin osaamista tai palveluja voisi hyödyntää siten, että se hyödyttäisi myös ympäristöämme tai yhteisöjämme? Innovatiivisia ratkaisuja saattaisi löytyä hyvinkin läheltä.


 
 


7 − = kolme

^