Uusiutuvaa energiaa ajatteluun

Uusiutuvaa energiaa ajatteluun

Maailma, toimintaympäristömme, ne muut ja me itse muutumme koko ajan. Aivomme ovat kuitenkin niin energiatehokkaita, että ajaudumme helposti automaattiohjaukselle ajattelemaan samoja uria kuten aina ennenkin. Emme huomaa uudistaa ajatteluamme. Mikko Kosonen on sanonut: “Eivät yritykset kuole siksi että tekisivät vääriä asioita, vaan siksi että jatkavat aikanaan oikeina pitämiään asioita liian pitkään”. Tämä sama ajatus pätee minusta niin yrityksiin, tiimeihin, palveluihin kuin vaikkapa ihmissuhteisiinkiin. Miten osaisimme vaihtaa ajattelumme hetkeksi manuaalivaihteelle ja havaita, missä kohtaa jokin aikanaan toiminut ajattelu ei vaan enää toimi?

Kolme aluetta uudistaa ajattelua

1. Tarvitsemme enemmän läsnäoloa, eli fyysistä ja henkistä pysähtymistä. Tällöin voimme objektiivisesti havainnoida, mitä ympärillämme oikein tapahtuu ja missä muutoksen mahdollisuus on avautumassa. Millaisia trendejä ja hiljaisia signaaleja havaitsemme ympärillämme? Miten ne voisivat vaikuttaa toimintaamme?

Voimme myös tutkia haasteita useasta eri näkökulmasta: jokaisessa haasteessa piilee myös uusi mahdollisuus. Mitä haaste voisi mahdollistaa? Luopumiset myös mahdollistavat jonkun uuden, vielä paremman vaihtoehdon syntymisen.

2. Holistisella ajattelulla ymmärrämme haasteen tai mahdollisuuden syvällisemmin ja laaja-alaisemmin.

Elämme monimutkaisten ja kytkeytyneiden ongelmien maailmassa. Mitä enemmän ymmärrämme toimivamme laajassa arvoverkostossa ja ekosysteemissä ja mahdollistamme avointa ja luottamuksellista yhteistyötä kaikkien toimijoiden kanssa, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on löytää kestävää menestystä.

Perinteisesti yritykset ovat kuunnelleet asiakkaitansa ja henkilöstöänsä ja luoneet partneruusmalleja tärkeimpien alihankkijoidensa kanssa, mutta arvoverkosto ylettyy paljon pidemmälle. Asiakkaidemme asiakkaiden, loppuasiakkaiden ja käyttäjien tarpeiden ja kokemuksen ymmärtäminen ja huomioiminen auttavat ymmärtämään mihin palveluja tulisi kehittää. Hankinnan ketjujen ymmärtäminen aina alkutuotantoon asti auttaa välttämään kustannus- ja maineriskejä. On esim. hyvä selvittää millaisia riskejä liittyy raaka-aineisiin ja resursseihin, millaisella työvoimalla niitä on tuotettu ja millaisia vaikutuksia koko ketjulla on ympäristöömme. Erilaiset järjestöt auttavat näkemään toimintaamme laaja-alaisemmin, mihin kaikkialle toimintamme vaikuttaa ja miten voisimme luoda enemmän positiivista vaikutusta myös toimintaympäristöömme. Kun katsomme henkilöstön arvoketjua pidemmälle tulevaisuuteen, voimme rakentaa jo potentiaalia tulevaisuuden työntekijöiden löytymiseen.

Avoimella yhteistyöllä kartoitamme toimintaamme vaikuttavia tarpeita ja hiljaisia signaaleja. Niiden ennakointi on tärkeää, jotta voimme luoda tulevaisuutta emmekä vain reagoida muiden mukana. Jos emme itse rakenna avointa dialogia, löytävät sidosryhmät kyllä kanavat viestinsä esilletuomiseen. Tällöin on usein maine tai kustannusriski jo realisoitunut.

Kun olemme kartoittaneet mahdollisimman kattavasti, mistä haasteessa oikein on kysymys, on myös erittäin järkevää oppia hyödyntämään ja kehittämään intuitiomme valtavaa voimaa.

3. Ketterillä toimintamalleilla ja kokeilukulttuurilla luodaan arvoa ja uudistumista.
Muuttuvat asiakastarpeet ja nopeasti muuttuva toimintaympäristö saavat aikaan sen, että emme enää yksinkertaisesti voi suunnitella kaikkea valmiiksi, tai tehdä 5-vuotissuunnitelmia, joita sitten lähdetään toteuttamaan. Tarvitaan kokeilukulttuuria ja ketteriä toimintamalleja. Ketterässä kehityksessä toiminta jaetaan lyhyisiin kehitysvaiheisiin jolloin jokaisessa iteraatiossa tehdään pienin mahdollinen toimiva kokonaisuus valmiiksi, jotta voidaan heti testata ja kokeilla miten se vastaa tarpeisiin. Kun kehitys tapahtuu jatkuvissa sykleissä, voimme koko ajan ottaa huomioon muuttuvia ennalta-arvaamattomiakin tarpeita sekä hyödyntää kokemukset aiemmasta versiosta.

On hyvä muistaa että ajattelun hyppäyttäminen pois tavallisilta raiteilta aiheuttaa usein myös epävarmuutta ja epämukavuutta. Tarvitsemme rohkeutta pysytellä epämukavuusalueella ja muistaa että jotain uutta saattaa olla syntymässä ja ratkaisuihin kiirehtiminen ei aina auta. Kun menemme ylitse omien mukavuusrajojen, voimme lunastaa palkinnot uuden ajattelun tuomasta menestyksestä. Kannattaa kokeilla.

Eija

PS. Jos nämä asiat kiinnostavat ja haluat kuulla lisää, tässä linkki Rakennuslehden ja Granlundin energia seminaarissa 23.4.2015 pitämäni esityksen Youtube-taltiointiin!

https://www.youtube.com/user/GranlundOy/videos
http://www.granlund.fi/energiaseminaari.


 
 


8 − = yksi

^