Työelämänkumous Aleksanteri II malliin?
Työelämä on radikaalissa muutoksessa. Päätin kysyä pian 18-vuotiaan tyttäreni mielipidettä: miten hänen mielestään työelämää tulisi uudistaa? Hänen vastauksensa löytyi heti historiasta, tarkemmin Venäjän keisari Aleksanteri II:n päätöksestä lopettaa maaorjuus 1861.
Tuohon vuoteen saakka talonpojat olivat olleet maaorjan asemassa. Aleksanteri II ymmärsi, että kehitys evoluution kautta johtaisi pian hallitsemattomaan revoluutioon. Sen sijaan, että hän olisi jäänyt odottamaan evoluution etenemistä, hän päätti luoda tietoisesti johdetun revoluution ja vapautti maaorjat. Heille myönnettiin vapaiden kansalaisten oikeudet ja 23 miljoonaa ihmistä saikin näin vapautensa. Muutos ja sen seuraukset olivat valtavat ja kauaskantoiset. Tilanomistajat joutuivat taloudelliseen ahdinkoon ja menettivät osan maistaan. Aleksanteri II oli lujana ja vei muutoksen läpi, näin hän ainakin pystyi hallitsemaan tilanteen.
Aika moni vallankumous johtuu siitä, että ‘ylempänä’ olevat eivät kuuntele ‘alempana’ olevien signaaleja ja toimitaan kuten aina ennenkin ollaan toimittu …
Johtoryhmäpaikkoja avoinna
Uudenlaista johtamista tarvitaan, mutta eteneekö muutos yrityksissä? Johtajat toimivat aina majakkana muille, joten jalkautuisiko johtamisen muutos tehokkaammin, jos pistetään johtoryhmän vastuut heijastamaan tarpeita?
Julistankin seuraavat uudet vastuualueet jokaiseen johtoryhmään jaettavaksi.
CEO – Chief Enabling Officer mahdollistaa muutoksen ja toiminnan. Hän luo intention ja visiot toiminnalle ja rakentaa luottamusta. Suurin este mille tahansa muutokselle on luottamuksen vastakohta eli pelko. Pelko voi kohdistua omaan tilanteeseen tai siihen miten arvioi toisten käyttäytyvän uudessa tilanteessa. Erityisen tärkeäksi muodostuu vaikeiden ja yllättävien tilanteiden johtaminen. Miten reagoidaan epäonnistumisiin? Osataanko ne nähdä kokeiluna, jotka toivat oppia tulevaisuudelle? Tai kuten seikkailujuoksija Jukka Viljanen sanoo: epäonnistumiset ovat loistavaa materiaalia kirjaan! Intentio kaiken tekemisen taustalla täytyy olla kunnossa. Ihmisellä on kyky vaistota intentio. Jos ajatukset ja sanat eivät kohtaa, se luo tiimiin epävarmuuden tunnetta ja on vaikeaa saada …