Jäätävän kiehtovat jäätiköt – osa 2 Interglasiaalin keskellä tapahtuu huolestuttavia muutoksia
Jäätävän kiehtovat jäätiköt –blogisarjan osassa 1 pohdin Grönlannin matkani ja ylipäätään omien kokemusten merkitystä uuden kehittämiselle ja matkustamiselle.
Tähän blogin osaan kokosin tietoa jäätiköistä ja niiden sulamiseen liittyvästä tilanteesta. Netistä löytyy valtavasti tietoa ja tässä nyt vain ne asiat, jotka tuntuivat itsestä tärkeimmiksi lyhyeen helposti ymmärrettävään yhteenvetoon. Aloitetaan suurista linjoista. Tiesitkö, että elämme nyt jääkausiajalla, joka alkoi 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen? Vastaavia aiempia suuria jääkausijaksoja tunnetaan viisi. Määritelmän mukaan jääkausi on ajanjakso, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä. Joten kyllä me jääkaudella nyt ollaan, vaikka ei tämä ei ihan nyt siltä vaikuta.
Yhdellä jääkaudella on useita eri syklejä, esim. 40 000 – 100 000 vuotta kestävä jäätiköitymiskausi (glasiaali) ja noin 10 000 vuotta kestävä lauhtumisen välikausi. Elämme nyt lauhtumisen välikautta, jolle löytyi hieno …
Jäätävän kiehtovat jäätiköt – prologi
Entrepreneurs Expedition Greenland 2022 – Matkalla Grönlantiin
Tein ensimmäinen talvivaellukseni tunturissa vuonna 2008. Kebnekaisella oli uskomattoman upeaa – rakastuin välittömästi turkoosilta tuikkivaan lumeen, puuttoman maiseman avaruuteen, ja jopa talvella teltassa yöpymiseen – se tunne, kun olet kokonaan avaran luonnon ympäröimänä, oli huikea. Olisin voinut loputtomasti tuijottaa teltan ympärille lumikuutioista rakentamaani tuulimuuria, josta tuikki turkoosia sinistä valoa. Kauempana välkkyi samaa hohtoa siintäviä jäätiköitä, jotka todella vetivät puoleensa. Silloin mukana ei ollut köysiä tai jäärautoja, joten pääsin ihailemaan niitä vain hieman kauempaa. Unelma päästä lähemmäs jäätiköitä jäi elämään.
Kun sitten näin hakuilmoituksen Grönlannin yrittäjien retkikuntaan olin aivan innoissani. Tämä olisi upeampaa mitä olin edes kuvitellut: päästä perusleiriin elämään ihan lähelle jäätikköä, ihailemaan jäätiköiden upeutta, tutkimaan ja kokemaan ympäristöä.
Retkikuntamme teemana on ilmastonmuutos, vastuullisuus ja yrittäjyys, jotka ovat kaikki jo tuttuja …
Uusiutuvaa energiaa ajatteluun
Uusiutuvaa energiaa ajatteluun
Maailma, toimintaympäristömme, ne muut ja me itse muutumme koko ajan. Aivomme ovat kuitenkin niin energiatehokkaita, että ajaudumme helposti automaattiohjaukselle ajattelemaan samoja uria kuten aina ennenkin. Emme huomaa uudistaa ajatteluamme. Mikko Kosonen on sanonut: “Eivät yritykset kuole siksi että tekisivät vääriä asioita, vaan siksi että jatkavat aikanaan oikeina pitämiään asioita liian pitkään”. Tämä sama ajatus pätee minusta niin yrityksiin, tiimeihin, palveluihin kuin vaikkapa ihmissuhteisiinkiin. Miten osaisimme vaihtaa ajattelumme hetkeksi manuaalivaihteelle ja havaita, missä kohtaa jokin aikanaan toiminut ajattelu ei vaan enää toimi?
Kolme aluetta uudistaa ajattelua
1. Tarvitsemme enemmän läsnäoloa, eli fyysistä ja henkistä pysähtymistä. Tällöin voimme objektiivisesti havainnoida, mitä ympärillämme oikein tapahtuu ja missä muutoksen mahdollisuus on avautumassa. Millaisia trendejä ja hiljaisia signaaleja havaitsemme ympärillämme? Miten ne voisivat vaikuttaa toimintaamme?
Voimme myös tutkia haasteita useasta eri näkökulmasta: …
Oikea asenne työhön
Artikkeli on julkaistu Ekonomi lehdessä kesäkuussa 2014. http://www.ekonomilehti.fi/oikea-asenne-tyohon/
Artikkelista poimittu muistutuslista: Hyvällä asenteella koko päivä
Töihin lähtö: Töihin on kiva mennä. Mukavat ihmiset ja kiinnostavat työt odottavat.
Töihin tulo: Ole kohtelias toisia kohtaan: hymyile hississä kanssamatkustajille. Anna työkavereiden huomata, että iloitset jälleennäkemisestä.
Oma työ: Kiinnitä huomio siihen, mitä olet saanut aikaiseksi.
Kohtaamiset: Auta, kannusta, kuuntele työtoveria. Keskity yhteiseen tekemiseen ja vahvuuksiin, ole läsnä. Muista huumori.
Kehittyminen: Mieti, mitä voisit tehdä työssäsi toisin. Oivallukset lisäävät onnistumisen tunnetta.
Työn päätös: Anna ja pyydä palautetta. Kiitä itseäsi ja muita hyvästä päivästä.
Siirtyminen vapaalle: Palaudu työpäivästä. Lataat akkuja, kun teet jotain ihan erilaista kuin työssä: liikut, samoilet luonnossa, kuuntelet musiikkia, kokkaat.
Työelämänkumous Aleksanteri II malliin?
Työelämä on radikaalissa muutoksessa. Päätin kysyä pian 18-vuotiaan tyttäreni mielipidettä: miten hänen mielestään työelämää tulisi uudistaa? Hänen vastauksensa löytyi heti historiasta, tarkemmin Venäjän keisari Aleksanteri II:n päätöksestä lopettaa maaorjuus 1861.
Tuohon vuoteen saakka talonpojat olivat olleet maaorjan asemassa. Aleksanteri II ymmärsi, että kehitys evoluution kautta johtaisi pian hallitsemattomaan revoluutioon. Sen sijaan, että hän olisi jäänyt odottamaan evoluution etenemistä, hän päätti luoda tietoisesti johdetun revoluution ja vapautti maaorjat. Heille myönnettiin vapaiden kansalaisten oikeudet ja 23 miljoonaa ihmistä saikin näin vapautensa. Muutos ja sen seuraukset olivat valtavat ja kauaskantoiset. Tilanomistajat joutuivat taloudelliseen ahdinkoon ja menettivät osan maistaan. Aleksanteri II oli lujana ja vei muutoksen läpi, näin hän ainakin pystyi hallitsemaan tilanteen.
Aika moni vallankumous johtuu siitä, että ‘ylempänä’ olevat eivät kuuntele ‘alempana’ olevien signaaleja ja toimitaan kuten aina ennenkin ollaan toimittu …
Luottamuksen ja yhteistyön spiraalit
Yhteistyön merkitys on noussut avainasemaan jo lähes kaikkialla, missä toimimme. Perinteisestä ’omalla tontilla’ -yhteistyöstä on siirrytty tekemään yhteistyötä jo monella muulla alueella, jossa aiemmin ei ole yhteistyötä ollut tai tarvittu. Nyt kehitetään tuotteita ja palveluita yhdessä asiakkaiden, kumppaneiden ja kuluttajien kanssa, jopa kilpailijat (taloudelliset ja ideologiset) joutuvat löytämään toisensa, etsitään yllättäviä kohtaamisia ja toimialan yli ulottuvia uusia mahdollisuuksia. Verkostoituminen on ’in’ joka taholla ja tasolla. Kielenkäyttöömme on ilmestynyt uusia käsitteitä, kuten vaikkapa co-creation ja crowdsourcing.
Kun kyse on uuden luomisesta ja uudistumisesta on yhteistyö erityisen hedelmällistä. Yllättävät ja erilaiset kohtaamiset, osaamiset ja näkökulmat antavat uutta puhtia luomiselle. Suurimpia haasteitamme on jopa melko mahdotonta ratkoa yksin, vaan ne vaativat yhdessä luomisen mahdollisuuksia. Eritoten pienyrittäjälle yhteistyö on myös elinehto. Yhdessä on vahvempi ja pystyy toimittamaan kokonaisvaltaisempia ratkaisuja asiakkaalle hyödyntäen monia erilaisia vahvuuksia …
Johtoryhmäpaikkoja avoinna
Uudenlaista johtamista tarvitaan, mutta eteneekö muutos yrityksissä? Johtajat toimivat aina majakkana muille, joten jalkautuisiko johtamisen muutos tehokkaammin, jos pistetään johtoryhmän vastuut heijastamaan tarpeita?
Julistankin seuraavat uudet vastuualueet jokaiseen johtoryhmään jaettavaksi.
CEO – Chief Enabling Officer mahdollistaa muutoksen ja toiminnan. Hän luo intention ja visiot toiminnalle ja rakentaa luottamusta. Suurin este mille tahansa muutokselle on luottamuksen vastakohta eli pelko. Pelko voi kohdistua omaan tilanteeseen tai siihen miten arvioi toisten käyttäytyvän uudessa tilanteessa. Erityisen tärkeäksi muodostuu vaikeiden ja yllättävien tilanteiden johtaminen. Miten reagoidaan epäonnistumisiin? Osataanko ne nähdä kokeiluna, jotka toivat oppia tulevaisuudelle? Tai kuten seikkailujuoksija Jukka Viljanen sanoo: epäonnistumiset ovat loistavaa materiaalia kirjaan! Intentio kaiken tekemisen taustalla täytyy olla kunnossa. Ihmisellä on kyky vaistota intentio. Jos ajatukset ja sanat eivät kohtaa, se luo tiimiin epävarmuuden tunnetta ja on vaikeaa saada …
Yhteistä arvoa luomassa
Yhteisestä arvosta (shared value) puhutaan paljon mutta miten sitä oikein voisi lähteä rakentamaan? Alla muutama esimerkki. Teksti on ote pian julkistettavasta Kestävän Johtajuuden kirjasta.
Kestävä liiketoiminta innovoidaan yhdessä!
Vuosina 2011–2012 työskentelin erään suuren IT-alan yrityksen johtajana vastuullani innovaatiot ja yritysvastuu. Aluksi täysin erillisiltä näyttävät kokonaisuudet osoittautuivat ratkaisuksi kestävän liiketoiminnan rakentamisessa. Miten saisimme aikaan innovaatioita, jossa kaikki voittavat: talous, henkilöstö, asiakkaat, ympäristö ja yhteisöt? Reittejä tähän matkaan voi hakea omista tarpeistamme, vahvuuksiemme hyödyntämisestä ja uuden osaamisen etsimisestä.
Win, win ja vielä kerran win
Ensimmäiset konkreettiset innovaatioaihiot saivat alkunsa omista tarpeistamme. Halusimme saada henkilöstömme kirjaamaan työmatkansa, jotta saisimme oikeaa dataa arvioiden sijaan. Kirjaustavan pitäisi olla helppo ja mielellään myös hauska. Miten taas tukea uutta älykkään työn malliamme palveluilla ja työkaluilla? Satunnaisten kohtaamisten kautta molemmat teemat …
Liiketoiminnassakin tarvitaan unelmia!
Äitini opetti minulle jo varhain, että voisin saavuttaa minkä tahansa haluamani tavoitteen/unelman. Ensimmäinen niistä oli kävellä ilman jalkatukia.
-Wilma Rudolph, kolminkertainen olympiavoittaja
Kesken oman unelmointini ystäväni havahdutti minut ihmettelemällä ääneen: miksi käytin unelma-termiä yritysmaailmassa? Eikö yritysmaailmassa tavoitteiden tai visioiden määrittely olisi sopivampaa? Aloitetaan pohdinta siis tavoitteista ja visiosta. Mitä hyötyä unelmista on niiden rinnalle? Ainakin unelmat tuntuvat inspiroivilta ja antavat heti mielikuvan jostain suuremmasta tarkoituksesta. Unelma antaa myös enemmän toimintavapautta ja suurempia mahdollisuuksia kuin tavoite.
Osassa yritysten visiolausumia henkii vahva oman taloudellisen edun ja aseman tavoittelu. Uskon, että yhä useampi haluaa kokea ja olla mukana luomassa myös jotain merkityksellisempää. Jotakin, josta muodostuu arvoa myös muille kuin itsellemme. Haluamme olla mukana kohti kestävälle arvopohjalle rakennettua maailmaa, jossa on elinvoimainen ympäristö ja ehyitä, hyvinvoivia ja työstään nauttivia ihmisiä. …
Ohjataan unelmat elämään!
Monet viettävät puolet ajastaan unelmoiden siitä, mitä heillä voisi olla, elleivät he olisi käyttäneet puolta ajastaan unelmointiin – Alexander Woolcott
Unelmat täytyy myös saada elämään. Unelmat ovat alussa ajatuksia. Ajatukset johtavat sanoihin, sanat tekoihin, teot tapoihin. Tavoiksi muuttuneet unelmat taas muuttavat eniten meitä ja maailmaa.
Aloitetaan unelmointi siis ajattelusta. Uuden ajattelu on meille vaikeaa, aivot vaativat enemmän energiaa, kun emme enää ajattelekaan vanhojen totuttujen mallien mukaisesti. Unelmoinnin vaikeus voi myös johtua epäonnistumisen pelosta. Uskallanko unelmoida? Vaikeudenko vuoksi moni on unohtanut unelmoinnin taidon. On paljon asioita, joita meidän ’pitää’ tehdä, mutta ehdimmekö miettimään, mihin meillä on kutsumus? Mikä on meille tärkeää ja millaisista asioista löytyy merkitys? Mitä ovat ne teot, joilla luomme parempaa elämää ja pystymme jättämään jälkeemme jotain arvokasta? Ovatko unelmani omiani vai olenko osana jonkun muun …