Jaksaa, jaksaa… kauanko planeettamme jaksaa?

IMG_0639

Viimeinen metso
itki lajitovereittensa haudalla
teknomusan ja
bittihälinän
paukkeessa
avohakkuiden runtelemissa metsissä
ne kuolivat.

Ihminen teki tästäkin
tilaston,
lähetti sen netissä maailmalle.
Informaatio oli siisti, tarkka ja
huolellinen.
Viimeisten metsojen
kuolinlauluja
ei kuunnellut kukaan

- Riitta Wahlstöm, Eheyttävä Luonto

Maailma muutoksessa

Elämme suurten muutosten keskellä niin ulkoisesti (esimerkiksi kärjistyvien ympäristöongelmien ja sosiaalisen levottomuuden kautta) kuin sisäisesti (arvopohjamme kehityksen kautta).

Luonto on hyvinvointimme ja taloutemme perusta.  Kuitenkin olemme käyttäneet maapallon voimavaroja jo yli sen kestokyvyn. Tiedostettuja ongelmia löytyy moneen lähtöön. Luonnonvarat ehtyvät, monimuotoisuus vähenee, luonto kärsii saasteista, myrkyistä ja tuhoista, ravinto ja vesivarat hupenevat. Enää eivät tiedemiehetkään kiistele, onko ilmastonmuutosta vai ei, vaan siitä miten ja milloin sen seuraukset ilmenevät.  Ihmisyys on myös koetuksella. Kuilu hyvä- ja huono-osaisten välillä syvenee, köyhyydessä elää jo miljardeja, elinoloissa ja -tavoissa sekä eettisyydessä on paljon parantamisen varaa myös kehittyneissä maissa. Meillä Suomessa harmaannutaan kärkijoukoissa ja kohdataan siitä seuraavat haasteet. Pahoinvointiongelmat ja erityisesti nuorten syrjäytyneisyys tai työttömyys ovat myös puhuttaneet paljon. Työelämässä voidaan huonosti, kiire ja stressi kuuluvat monen arkeen. Uudet tietoisemmat kuluttajasukupolvet, kehittyvä teknologia ja globalisaatio ovat myös jo muuttaneet maailmaa.

Myös ajattelumme, tapamme ja ihmiskäsityksemme ovat muutoksessa. Moni on jo sisimmässään kokenut, että materialististen ja vain omien etujen ja nautintojen tavoittelu eivät kasvata onnellisuutta.

On syntynyt unelmia ja tarpeita paremmasta, kestävälle arvopohjalle rakennetusta maailmasta. Haluamme osallistua matkalle kohti yhteistä unelmaamme, jossa meillä olisi kestävästi elinvoimainen ympäristö ja ehyitä hyvinvoivia ihmisiä, jotka välittävät ja kantavat vastuunsa.

Ongelmista käydään keskustelua jo laajalla rintamalla. Silti tuntuu siltä, että osa tavallisista kuluttajista ei vielä tiedosta mitään ongelmaa edes olevan tai eivät koe sen koskettavan heitä, kun ongelma ilmenee oman elinpiirin ulkopuolella. Out of sight, out of mind. Kuvitellaan, että kaikkea on aivan riittävästi ja nykykulutuksemme ja elämisemme voi jatkua ennallaan.  Vaikka voimme omalla käytöksellämme vaikuttaa asiaan, kohtaamme kuitenkin ongelman monimutkaisuuden. Ainoastaan kuluttajien käytöksen muutos ei tule ratkaisemaan asiaa, mukaan tarvitaan kaikki jokaisella tasolla: poliittiset päättäjät, opetukselliset järjestöt, yhteisöt, yksilöt ja liike-elämä.

Tarvitaan myös luovaa tuhoa. Mitkä ajatusmallimme ja käytäntömme ovat jo aikansa eläneitä? Aivomme ovat tottuneet toimimaan energiatehokkaasti, siksi asioiden tarkastelu menneisyyden ja jo koetun näkökulmasta on helpointa. Uusi ajattelu ja uuden luominen on vaikeaa ja kuormittaa aivoja, siksi luova tuho on myös haasteellista. Uskon kuitenkin, että ajattelun muutos ja yhdessä tekeminen yli organisaatiorajojen tulevat olemaan suurimpina lähteinä ratkaisuille.

Hauskana esimerkkinä ajattelun muutoksesta voisi ottaa Lontoon 1800-luvun lopussa kohtaaman ’ilmastokriisin’.  Oli tehty tutkimus, että Lontoo tulee hukkumaan hevosenlantaan lisääntyneen hevoskannan vuoksi. Innovoitiin ratkaisuja siirtää ulostetta pois kadunvarsilta. Ratkaisu ei tietenkään löytynyt sieltä vaan todella uudesta ajatuksesta…

Tulevaisuuden liiketoiminnan ytimeen täytyy siis nostaa yhteiskunnan haasteet ja tarpeet. Myrskyn saapuessa, haluammeko rakentaa suojamuureja vai tuulimyllyjä?  Mitä uusia liiketoimintamahdollisuuksia muutos tuo mukanaan? Hoidammeko oman toimintamme vastuullisesti myös pitkän aikavälin seuraukset huomioiden?  Liiketoiminnan ytimessä on myös arvonluonti, miten synnytämme toiminnallamme arvoa? Arvon mittaamisessa huomioidaan yrityksen oman arvon lisäksi myös laajempi näkökulma – miten luodaan arvoa myös yhteiskunnallemme.

Tahdon löytäminen on avainasemassa liike-elämän saamisessa mukaan matkalle kohti yhteistä unelmaamme. Tahtoa edesauttaa arvon tuominen näkyväksi. Myös erilaiset vaatimukset, joita asiakkaamme ja säädökset meille asettavat, nostavat asiaa agendalla ylöspäin. Löytyisikö tahtoon myös ratkaisu uudenlaisesta ajattelusta tai esimerkiksi luontosuhteesta?  Luontosuhteella tarkoitan sitä, miten käsitämme luontomme ja miten suhtaudumme siihen. Onko se ulkopuolinen ehtymätön varanto, jota voimme hallita ja käyttää egoistisiin tarpeisiimme? Olisiko syytä palata oppimaan jotain alkuperäiskansojen luontosuhteesta? Esi-isillemme luonto oli pyhä elävä tietoisuus, jota tuli kunnioittaa ja kohdella hyvin. Olisiko hyvä nähdä luonto kokonaisuutena, joka tarjoaa meille elämisen edellytykset, säätelee ilmastoamme ja tuo myös hengen ravintoa? Luonto odottaa vastapalvelukseksi, että kohtelemme sitä hyvin. Uskon, että tällaisen syvän henkilökohtaisen luonto-oivalluksen kautta syntyisi todellinen tahto osallistua ratkaisujen rakentamiseen eri tasoilla.

Ongelmat ja muutokset ovat kuitenkin suuria, monimutkaisia ja yhteen nivoutuneita, ja niitä on vaikea käsittää. Useampia niistä leimaa se, ettei niitä voida millään yksittäisillä ratkaisuilla hoitaa kuntoon. Ollaan ilkeiden ongelmien (wicked problems) parissa.  Päätöksiä ei voi tehdä enää pelkästään loogista ajattelukykyä hyödyntäen, tarvitaan myös intuitiivista ajattelua. Intuitiivisen ajattelun kehitys tuleekin nousemaan merkittäväksi tekijäksi ratkaisujen löytämisessä.

Parhaiten kuitenkin jaksamme ratkoa yhteiskunnan tarpeita ja haasteita, kun teemme sen yhdessä. Palkinto tästä työstä on mittaamattoman arvokas, turvaamme jälkipolvillemme tulevaisuuden!

Myrskyn tullessa rakennetaan suojamuureja  JA tuulimyllyjä

Myrskyn tullessa rakennetaan suojamuureja
JA
tuulimyllyjä

 


 
 


4 × yhdeksän =

^