| Jäätävän kiehtovat jäätiköt –blogisarjan osassa 1 pohdin Grönlannin matkani ja ylipäätään omien kokemusten merkitystä uuden kehittämiselle ja matkustamiselle.
Tähän blogin osaan kokosin tietoa jäätiköistä ja niiden sulamiseen liittyvästä tilanteesta. Netistä löytyy valtavasti tietoa ja tässä nyt vain ne asiat, jotka tuntuivat itsestä tärkeimmiksi lyhyeen helposti ymmärrettävään yhteenvetoon. |
| Aloitetaan suurista linjoista. Tiesitkö, että elämme nyt jääkausiajalla, joka alkoi 2,6 miljoonaa vuotta sitten ja jatkuu edelleen? Vastaavia aiempia suuria jääkausijaksoja tunnetaan viisi. Määritelmän mukaan jääkausi on ajanjakso, jolloin maapallolla on suuria mannerjäätiköitä. Joten kyllä me jääkaudella nyt ollaan, vaikka ei tämä ei ihan nyt siltä vaikuta.
Yhdellä jääkaudella on useita eri syklejä, esim. 40 000 – 100 000 vuotta kestävä jäätiköitymiskausi (glasiaali) ja noin 10 000 vuotta kestävä lauhtumisen välikausi. Elämme nyt lauhtumisen välikautta, jolle löytyi hieno nimikin: interglasiaali. Seuraavan jäätiköitymisen pitäisi tulla noin 50 000 vuoden kuluttua. Jäätiköiden sulaminen on siis isossa kuvassa osa normaalia maapallon sykliä ja jossain vaiheessa kenties miljardien vuosien jälkeen mannerjäätiköt sulavat kokonaan. Kuitenkin juuri nyt meidän elinaikanamme ilmaston lämpeneminen on kiihtynyt voimakkaasti ja jäätiköiden sulaminen ja siitä johtuvat ongelmat ovat yksi suurimmista haasteistamme. |
| Jäätiköt ja niiden sulaminen |
Isoimmat jäätiköt ovat Grönlannin mannerjäätikkö – se 2 565 000 000 000 000 tonnin jääpala, (joka ei tietysti ole jääpala vaan jääpeite) ja Etelämantereen mannerjäätikkö, joka on noin 8 kertaa Grönlantia suurempi.
Grönlannin jäätikkö kattaa 1,7 miljoonaa neliökilometriä, siis suunnilleen yhtä paljon kuin viisi Suomea. Korkein kohta ylettyy 3,7 km korkeuteen ja se peittää Grönlannin pinta-alasta 80%.
Jos koko jäätikkö sulaisi, sen arvioidaan nostavan merien pintaa 6-8 metriä. Etelämantereen jäätikön kokonaan sulamisen on taas ennustettu nostavan merien pintaa 60 metriä. Tämä ei onneksi kuitenkaan tapahdu vielä pitkään aikaan. YK:n ilmastopaneeli IPCC on ennakoinut merenpinnan nousevan yhteensä 30-110 senttiä vuoteen 2100 mennessä päästöistä riippuen. Grönlannin jäätikön sulamisen on taas arvioitu aiemmin nostavan merenpintaa 10-12 cm vuoteen 2100 mennessä, mutta juuri tehdyn tutkimuksen mukaan [1] merenpinnan arvioidaan nousevan yli 27 senttiä 2100 mennessä jo tähän mennessä tapahtuneen lämpenemisen johdosta (huomioimatta tulevaa lämpenemistä).
Jäätiköt syntyvät, kun talven mittaan satanut lumi ei ehdi kesällä sulaa, vaan kasaantuu edellisen lumikerroksen päälle tiiviiksi lumeksi. Lopulta ylläolevan lumikerroksen paineen kasvaessa muodostuu tuhansien vuosien ajan myötä jääpeitteeksi.
Jääpeite on koko ajan liikkeessä ja pikkuhiljaa laskee rinteitä alas mereen. Niin kauan, kun jääpeite kerää saman massan, mitä se menettää laskiessaan mereen, jäätikkö pysyy vakaana. Nyt kuitenkin Grönlannin mannerjäätikön sulaminen on kiihtynyt vuosituhannen vaihteen jälkeen. Jäätikön yläpuolella oleva ilma lämpenee, lumikertymä ei enää pysy tahdissa mukana ja sulaa nopeammin. Lisäksi jäätikön pinnalle kertynyt noki imee enemmän aurinkoa ja sulaminen kiihtyy entisestään. Oman vaikutuksen sulamisen kiihtymiseen tuo myös sulamisveden virtaukset railojen kautta kohti jäätikön pohjaa ja reunamia. Erityisesti Grönlannissa on todettu virtausnopeuksien kiihtyneen.
Polar Portal (*) sivuilta löytyy mielenkiintoista dataa ja visualisointia jäätiköiden tilanteesta. Heidän mukaan jäätikkö on menettänyt painoaan viime vuosina yli neljä kertaa verrattuna ennen vuotta 2000. Vuosien 2003 ja 2011 välillä jääpeitteestä menetettiin 234 kuutiokilometriä vettä vuodessa. Aluekohtainen vaihtelu on kuitenkin merkittävä. Jäätikön massa on kokonaisuudessaan pienentynyt n 100 – 800 km3. Helpotusta tilanteeseen ei myöskään tuo tutkimukset, jossa jäätikkö on alkanut kasvamaan uudelleen[2].
Kuvainnollinen esimerkki sulamisnopeudesta löytyy vuoden 2021 kesältä. Heinäkuun 27. päivänä 23 asteen lämpöaalto iski Grönlantiin ja jo yhden päivän sulamisvedet olisivat riittäneet peittämään koko Floridan osavaltion 5 cm vesikerrokseen.
Elämme viheliäisessä kierteessä. Ilmastonmuutos aiheuttaa jäätiköiden sulamista, mutta samalla jäätiköiden sulaminen kiihdyttää merkittävästi ilmastonmuutosta. Jäätikkö heijastaa tulevaa auringonsäteilyä takaisin jopa 90%, kun taas maa ja vesi keräävät enemmän auringonsäteitä – eli lämpeneminen kiihtyy kun jäätikkö pienenee.
Merenpinnan nousu on valtava haaste ihmiskunnalle, mutta lisäksi jäätiköiden sulaminen tuo lukuisia muitakin haasteita – esimerkiksi merivirtojen mahdolliset muutokset ja jäätiköiden alla olevan metaanin vapautuminen. Emme voi myöskään unohtaa ilmastonmuutoksen yhden symbolin eli sen jääkarhun ja muun alueen ekosysteemin kohtaloa.
Haaste on siis valtava ja tulee vaatimaan suuria toimenpiteitä monella eri osa-alueella.
Blogisarjani seuraavassa osassa selvitän tarkemmin jäätiköiden sulamiseen liittyviä vaikutuksia ja vaikutuksien vähentämiseen ja sopeutumiseen liittyviä ideoita ja ratkaisuja.
[1]https://www.nature.com/articles/s41558-022-01441-2
[2] https://www.nationalgeographic.com/environment/article/one-part-of-greenland-ice-growing
(*) blogia kirjoittaessa Polar Portal sivusto ei toiminut, joten linkkasin toisen sivuston josta löytyy myös hyviä linkkejä