Jaksaa, jaksaa… kauanko planeettamme jaksaa?

Luottamuksen ja yhteistyön spiraalit

Yhteistyön merkitys on noussut avainasemaan jo lähes kaikkialla, missä toimimme.  Perinteisestä ’omalla tontilla’ -yhteistyöstä on siirrytty tekemään yhteistyötä jo monella muulla alueella, jossa aiemmin ei ole yhteistyötä ollut tai tarvittu. Nyt kehitetään tuotteita ja palveluita yhdessä asiakkaiden, kumppaneiden ja kuluttajien kanssa, jopa kilpailijat (taloudelliset ja ideologiset) joutuvat löytämään toisensa, etsitään yllättäviä kohtaamisia ja toimialan yli ulottuvia uusia mahdollisuuksia. Verkostoituminen on ’in’ joka taholla ja tasolla. Kielenkäyttöömme on ilmestynyt uusia käsitteitä, kuten vaikkapa co-creation ja crowdsourcing.

Kun kyse on uuden luomisesta ja uudistumisesta on yhteistyö erityisen hedelmällistä. Yllättävät ja erilaiset kohtaamiset, osaamiset ja näkökulmat antavat uutta puhtia luomiselle. Suurimpia haasteitamme on jopa melko mahdotonta ratkoa yksin, vaan ne vaativat yhdessä luomisen mahdollisuuksia. Eritoten pienyrittäjälle yhteistyö on myös elinehto. Yhdessä on vahvempi ja pystyy toimittamaan kokonaisvaltaisempia ratkaisuja asiakkaalle hyödyntäen monia erilaisia vahvuuksia …

Johtoryhmäpaikkoja avoinna

Uudenlaista johtamista tarvitaan, mutta eteneekö muutos yrityksissä? Johtajat toimivat aina majakkana muille, joten jalkautuisiko johtamisen muutos tehokkaammin, jos pistetään johtoryhmän vastuut heijastamaan tarpeita?

Julistankin seuraavat uudet vastuualueet jokaiseen johtoryhmään jaettavaksi.

CEO – Chief Enabling Officer mahdollistaa muutoksen ja toiminnan. Hän luo intention ja visiot toiminnalle ja rakentaa luottamusta. Suurin este mille tahansa muutokselle on luottamuksen vastakohta eli pelko. Pelko voi kohdistua omaan tilanteeseen tai siihen miten arvioi toisten käyttäytyvän uudessa tilanteessa. Erityisen tärkeäksi muodostuu vaikeiden ja yllättävien tilanteiden johtaminen. Miten reagoidaan epäonnistumisiin? Osataanko ne nähdä kokeiluna, jotka toivat oppia tulevaisuudelle? Tai kuten seikkailujuoksija Jukka Viljanen sanoo: epäonnistumiset ovat loistavaa materiaalia kirjaan! Intentio kaiken tekemisen taustalla täytyy olla kunnossa. Ihmisellä on kyky vaistota intentio. Jos ajatukset ja sanat eivät kohtaa, se luo tiimiin epävarmuuden tunnetta ja on vaikeaa saada …

Yhteistä arvoa luomassa

Yhteisestä arvosta (shared value) puhutaan paljon mutta miten sitä oikein voisi lähteä rakentamaan? Alla muutama esimerkki. Teksti on ote pian julkistettavasta Kestävän Johtajuuden kirjasta.

Kestävä liiketoiminta innovoidaan yhdessä!

Vuosina 2011–2012 työskentelin erään suuren IT-alan yrityksen johtajana vastuullani innovaatiot ja yritysvastuu. Aluksi täysin erillisiltä näyttävät kokonaisuudet osoittautuivat ratkaisuksi kestävän liiketoiminnan rakentamisessa. Miten saisimme aikaan innovaatioita, jossa kaikki voittavat: talous, henkilöstö, asiakkaat, ympäristö ja yhteisöt? Reittejä tähän matkaan voi hakea omista tarpeistamme, vahvuuksiemme hyödyntämisestä ja uuden osaamisen etsimisestä.

Win, win ja vielä kerran win

Ensimmäiset konkreettiset innovaatioaihiot saivat alkunsa omista tarpeistamme. Halusimme saada henkilöstömme kirjaamaan työmatkansa, jotta saisimme oikeaa dataa arvioiden sijaan. Kirjaustavan pitäisi olla helppo ja mielellään myös hauska. Miten taas tukea uutta älykkään työn malliamme palveluilla ja työkaluilla? Satunnaisten kohtaamisten kautta molemmat teemat …

Liiketoiminnassakin tarvitaan unelmia!

 

Äitini opetti minulle jo varhain, että voisin saavuttaa minkä tahansa haluamani tavoitteen/unelman. Ensimmäinen niistä oli kävellä ilman jalkatukia.

-Wilma Rudolph, kolminkertainen olympiavoittaja

Kesken oman unelmointini ystäväni havahdutti minut ihmettelemällä ääneen: miksi käytin unelma-termiä yritysmaailmassa? Eikö yritysmaailmassa tavoitteiden tai visioiden määrittely olisi sopivampaa? Aloitetaan pohdinta siis tavoitteista ja visiosta. Mitä hyötyä unelmista on niiden rinnalle? Ainakin unelmat tuntuvat inspiroivilta ja antavat heti mielikuvan jostain suuremmasta tarkoituksesta. Unelma antaa myös enemmän toimintavapautta ja suurempia mahdollisuuksia kuin tavoite.

Osassa yritysten visiolausumia henkii vahva oman taloudellisen edun ja aseman tavoittelu. Uskon, että yhä useampi haluaa kokea ja olla mukana luomassa myös jotain merkityksellisempää. Jotakin, josta muodostuu arvoa myös muille kuin itsellemme. Haluamme olla mukana kohti kestävälle arvopohjalle rakennettua maailmaa, jossa on elinvoimainen ympäristö ja ehyitä, hyvinvoivia ja työstään nauttivia ihmisiä. …

Ohjataan unelmat elämään!

Monet viettävät puolet ajastaan unelmoiden siitä, mitä heillä voisi olla, elleivät he olisi käyttäneet puolta ajastaan unelmointiin – Alexander Woolcott

Unelmat täytyy myös saada elämään. Unelmat ovat alussa ajatuksia. Ajatukset johtavat sanoihin, sanat tekoihin, teot tapoihin. Tavoiksi muuttuneet unelmat taas muuttavat eniten meitä ja maailmaa.

Aloitetaan unelmointi siis ajattelusta. Uuden ajattelu on meille vaikeaa, aivot vaativat enemmän energiaa, kun emme enää ajattelekaan vanhojen totuttujen mallien mukaisesti. Unelmoinnin vaikeus voi myös johtua epäonnistumisen pelosta. Uskallanko unelmoida? Vaikeudenko vuoksi moni on unohtanut unelmoinnin taidon. On paljon asioita, joita meidän ’pitää’ tehdä, mutta ehdimmekö miettimään, mihin meillä on kutsumus? Mikä on meille tärkeää ja millaisista asioista löytyy merkitys? Mitä ovat ne teot, joilla luomme parempaa elämää ja pystymme jättämään jälkeemme jotain arvokasta? Ovatko unelmani omiani vai olenko osana jonkun muun …

^